Vallan taas yhdistimme johtajaan ja johtamiseen ja totesimme, että erilaista valtaa on ollut aina.
 |
| Nelson Mandelan puhe on hyvä esimerkki siitä, että sanoilla on merkitystä. Kuva: Speakers institute |
Luennolla kävimme läpi viestinnän eri muotoja: sisäinen viestintä (esimerkiksi sähköpostiviestit) ja ulkoinen viestintä ( esimerkiksi yrityksen logot). Asioiden ilmaisutyyli ja kehonkieli ovat tärkeä osa viestintää ja sen oikein ymmärrystä. Onhan viestintä kaikessa yksinkertaisuudessaan kommunikointia. Perehdyimme myös muutamiin viestinnän teorioihin, kuten Organizational Behavior (OB) theory (johtajat antavat ohjeita joiden mukaan työntekijöiden tulee toimia) ja Diskurssi-teoria (miten asioista puhutaan-syntyy monia eri todellisuuksia).
Koska viestintä tapahtuu hyvin usein ylhäältä alaspäin johtoportaassa, voi se mielestämme heikentää organisaation toimivuutta. Koemme, että myös työntekijöiltä työntekijöille ja johtajille tapahtuva viestintä on tärkeää ja organisaatio pystyykin kyseisen viestintätavan avulla selättämään potentiaaliset ongelmat ja epäkohdat helpommin. Polyfonian tärkeys on siis otettava huomioon. Toimivan viestinnän avulla yritykset pystyvät tekemään paremmin yhteistyötä. Tällöin myös kuuntelemisen tärkeys viestinnässä korostuu.
Luennolla korostui luottamuksen tärkeys viestinnässä -> ilman luottamusta johtajalla ei ole valtaa.
Viestintä on johtajan keino vaikuttaa työntekijöihin ja saada omille näkemyksille kannatusta. Viestintä on siis johtajalle vallan väline. Vallan avulla johtaja saa tuotua oman näkemyksensä kaikkien kuultavaksi. Myös johtajan mielipiteiden vastustaminen on yleistä, mielestämme jopa välttämätöntä. Ilman vastustamista organisaatiolla ei mielestämme ole mahdollisuuksia tai lähtökohtia kasvuun. Toisaalta on tärkeä muistaa, että johtajan on ansaittava auktoriteettinsa, jotta hän pystyy käyttämään valtaansa oikein. Usein tämä myös vähentää vastustusta. Vallan jakaminen organisaatioiden sisällä on myös yleistynyt, eikä valta kohdistu enää vain yhdelle henkilölle vaan usein jollekkin tietylle ryhmälle. Mielestämme valta on organisaatioissa välttämätöntä, sillä muuten asioita ei saada vietyä eteenpäin.
Luennon ehdottomasti kiinnostavin osio oli mielestämme Reijo Karhisen vierailu. Karhisen henkilökohtaiset kokemukset johtamisesta auttoivat ymmärtämään luennon aiheita helpommin, sillä hän kertoi aiheeseen sopivia esimerkkitilanteita, joiden kautta aihe oli helppo konkretisoida.
Reijo Karhinen painotti viestinnän tärkeyttä johtamisessa ja sitä johtajan yhdeksi tärkeimmistä työvälineistä. Hän toi myös esille jotain, mitä emme aikaisemmin olleet edes miettineet- älypuhelimen myötä organisaatioiden sisäisen ja ulkoisen viestinnän raja on alkanut hämärtyä.
Mielestämme jokaisen organisaation tulisi suunnitella viestintänsä siten, että se ottaisi huomioon eri ikäryhmät. On siis osattava huomioida yksilöiden eroavaisuudet viestinnässä ja pyrkiä käyttämään viestinnän eri keinoja mahdollisimman monipuolisesti.
 |
| Kuvakaappaus Jukka Saksin (Johtaja on media! -verkkosivut, 27.2.2018) blogitekstistä, jossa on haastateltavana Reijo Karhinen. (https://johtajaonmedia.fi/reijo-karhinen-johtaja-viestii-omalla-esimerkillaan/) |
Polyfonia= moniäänisyys-> organisaatiossa vallitsee monia eri näkemyksiä ja mielipiteitä. Polyfonia on tärkeää, sillä sen avulla organisaatio pystyy kehittymään
Performatiivisuus= asian sanominen ääneen tekee asian todeksi
Dominanssi= tilanne, jossa hallitsijan valta ei ole vallan kohteena olevien taholta hyväksytty
Legitimiteetti= vallan kohteena olevat kokevat vallan käytön oikeutettuna
(Lähde: luentomateriaali)
