9. Kestävä johtaminen ja globalisaation johtaminen

Tämän päivän luento poikkesi aikaisemmista luentokerroista, sillä perinteisen luennon sijaan meillä oli kalamaljatyöskentelyä.  Luennolle ja keskusteluharjoitukseen osallistumisesta oli mahdollista saada kaksi lisäpistettä tenttiin. Kalamaljatyöskentely oli meille uutta, mutta onneksi Karhapää antoi meille ohjeet keskusteluharjoituksen pääideasta.

Kalamaljatyöskentelyn aiheena oli kestävä johtaminen ja globalisaation johtaminen. Mielestämme oli hyvä, että käsittelimme ja keskustelimme luennolla em. aihealueista, koska niiden merkitys on korostunut organisaatioissa.  Puhuimme luennolla muun muassa riskiyhteiskunnasta, yrityksen yhteiskuntavastuusta, kestävästä johtamisesta ja yritysten vihertymisestä, globalisaation hyödyistä ja haitoista sekä globalisaation edistäjistä.

Koimme luennolla käsiteltävät aiheet erittäin merkityksellisiksi. Jokaisen organisaation tulisi vastaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota ekologisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen, jotta organisaatioiden toiminnasta aiheutuvat negatiiviset ympäristövaikutukset saataisiin minimoitua.  

Mutta miten? Harjoittamalla kestävää johtamista ja huomioimalla yrityksen yhteiskuntavastuullisuus. Kun ekologisuus huomioidaan institutionaalisella- (normit ja arvot), organisaationalisella (teoista ja tekemättä jättämisestä) ja yksilöllisellä (johdon moraalisuus ja eettisyys) tasolla organisaatio toimii yhteiskuntavastuullisesti. Organisaatioiden tulisi sisällyttää yhteiskuntavastuullisuus osaksi niiden toimintamalleja ja – strategioita, jotta niiden toiminta on ympäristöllisesti hyväksyttävää. Johtohahmojen tulisi huomioida toiminnassaan ja päätöksenteossaan ympäristölliset näkökohdat, jotta ekologiset organisaatiot voisivat toimia ekologisesti.

(Lähde:https://training.textiletoday.com.bd)

Yritysten pitäisi panostaa ekologisuuteen kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Luennolla keskustelimme siitä, kuinka pienetkin teot voivat muuttaa organisaation toimintaa ekologisemmaksi. Kun yritykset omaksuvat vihreitä periaatteita ja käytäntöjä monista eri näkökulmista voidaan puhua yritysten vihertymisestä. On kuitenkin erotettava, milloin yrityksen toiminta on tosiasiallisesti ekologista ja milloin on kyse viherpesusta, eli puheista muttei käytännön toimista. Koska ekologisuus on yleistynyt arvo yritysmaailmassa, on vaarana että organisaatiot luovat mielikuvaa ympäristöystävällisesti toimivasta organisaatiosta, vaikkei niiden toiminta ole todellisuudessa ympäristöystävällisesti.

Luennon loppupuolella keskustelimme vielä globalisaatiosta, joka on yleistynyt etenkin organisaatioiden välisessä toiminnassa etenkin teknologian kehittymisen ja digitalisaation myötä. Globalisaatio on mahdollistanut eri kulttuurien välisen yhteistyön ja osaamisen siirtymisen eri maiden välillä. Lähtökohtaisesti globalisaatio voidaankin nähdä hyvänä ilmiönä, mutta se aiheuttaa väistämättä myös haasteita etenkin kulttuuri- ja kielierojen takia.

Tulevaisuudessa parhaat tulokset saadaan, kun johtamisessa hyödynnetään globalisaatio ja kestävä johtaminen. Organisaatioiden on osattava toimia ekologisesti niin kansallisella kuin globaalilla tasolla, mikä edellyttää yhteiskuntavastuullisen toimintamallin omaksumista.

(Lähde:luentomateriaalit)